miten minusta tuli valokuvaaja?

Kun sain järjestelmäkameran valokuvauskoulussa ensi kerran käteeni, kaikki muu unohtui. Olin löytänyt vihdoin tavan kertoa tarinaa itselleni luonnollisella tavalla, sanojen lisäksi kuvin. Oli alkuvuosi 2021.

Lapsena haaveammattini oli muotisuunnittelija. Piirsin paljon ja hahmotin maailmaa vahvasti värien ja muotojen kautta! Myöhemmin aloin kirjoittaa mitä mielikuvituksellisempia tarinoita, kuvittaen teokset piirtämällä.

"Isona sinusta tulee kirjailija!", äiti ihasteli.

Tavallaan minusta tuli vähän tuota kaikkea, mutta tie oli mutkainen. Ajauduin lukion jälkeen liiketalouden linjalle ja tein uraa markkinointiviestinnän parissa. Luova-ala tuntui omalta, mutta silti jotain puuttui. Tunne.

Opiskelin myöhemmin käsi- ja taideteollisessa vaatetusartesaaniksi ja haaveilin salaa omasta hääpukuliikkeestä. Kävin jopa katsomassa erästä pientä putiikkia - mutta haaveeksi se sitten lopulta jäi. Työskentelin muutaman vuoden vaatetusalalla yrittäjänä, palaten lopulta takaisin visuaalisen markkinoinnin pariin. Pian tieni vei pieneen ja yksilöllistä opetusta antavaan Helmi valokuvauskouluun, joka antoi luovuudelleni aivan uudenlaisia ulottuvuuksia!

Niin minusta sitten tuli valokuvaaja.

Jo lapsena toivoin, että voisin tallentaa näkemääni kauneutta ja kiehtovia yksityiskohtia silmäripsiä räpäyttämällä. Kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin löysin siihen välineen. Nyt kun elämänpolkua katsoo taaksepäin, on helppo huomata sen johdattaneen kaikki asiat yhteen; värit, kuvat, tarinat ja hääpuvut! Elämän kauneuden ja herkkyyden, jota vahvasti näen ja koen ympärilläni.

Tätä tietä tahdon kulkea, ehkä hetken myös teidän rinnallanne. ❤

- Hääkuvaaja Kaisu Nikki

Kuva: Kirsi Haapakoski